Mä en ole aikaisemmin kehdannut kirjoittaa kun se siivoaminen on ollut nyt vähän jäissä, mut nyt on kaikki siivottu. Tänään ahkeroin olohuoneen ja parvekkeen. On ainakin siisti kämppä vaikka muuten menee ihan perseelleen tää elämä

En ole tainnut vielä kertoakaan et ukko lähti lätkimään kolme viikkoa sitten. Ihan yhtäkkiä. Mä olin ihan puulla päähän lyöty ku J ilmoitti et se on loppu nyt. Mä olin kuvitellut että meillä menee hyvin. Itse asiassa mulla on ollut sellainen olo et meillä ei ole kertaakaan tämän kuuden ja puolen vuoden aikana näin hyvin kuin nyt. Mä en vieläkään tajua et mikä J:lle oikein tuli. Se oli ollut viikon verran jotenkin omituinen, mut mä ajattelin et se menee ohi niinkuin tavallista. Mut taitaa kesä vaikuttaa menohaluihin. Vaikka en mä ole J:tä estänyt tähänkään asti menemästä.

Välillä on parempia päiviä ja välillä vähän huonompia.Tänään on sellainen huono päivä. Aamulla ensimmäiseksi mä ajattelen sitä ja yleensä illalla viimeiseksi kun menen nukkumaan. Tänään kun heräsin niin ensimmäiseksi J pyöri taas mielessä ja sitten tulivatkin jo kyyneleet. Kauheeta kun ei voi mennä mihinkään kun ei tiedä koska tulee itkukohtaus. Ja sit pitäisi kertoa ihmisille et mikä on. On viisaampaa kun pysyy kotona.

Välillä tulee sellainen olo et tekis mieli paiskia tavaroita seinään ja hajoittaa jotain. Siksi mä olenkin nyt siivoillut. Olen saanut purettua kiukkuani ja siinä sivussa on tullut puhdasta jälkeä.